Usein kysytyt kysymykset

Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin lattiaviilennyksestä, vapaajäähdytyksestä, viilennystehosta, ilmankosteudesta ja kastepisteestä.

 

 

Miten LAVI COOL -lattiaviilennys toimii?

LAVI COOL -lattiaviilennyksessä rakennuksen lattialämmitysjärjestelmä muutetaan tehokkaaksi viilennysjärjestelmäksi LAVI COOL -laitteen avulla. Laite hyödyntää maasta saatavaa ilmaista maakylmää ja jakaa sen huoneisiin ja tiloihin lattialämmitysjärjestelmän kautta vapaajäähdytysperiaatteella. Ratkaisu on erittäin energiatehokas ja ympäristöystävällinen tapa torjua kiinteistöjen ylilämpöongelmia.

 

Viilenevätkö kosteiden tilojen lattiat myös lattiaviilennyksessä?

LAVI COOL -lattiaviilennyksessä kosteiden tilojen lattiat voidaan erottaa viilennyksen piiristä kahdella tavalla, jolloin viilennysvesi ei pääse näihin tiloihin. Sopiva tapa riippuu lattialämmityksen toteutuksesta.

  1. Oma jakotukki ja syöttörunko kosteille tiloille.Kosteille tiloille asennetaan oma lattialämmityksen jakotukki ja syöttörunko, joka ohjaa lämmitystä kosteisiin tiloihin sekä kesällä että talvella. Uudiskohteissa tämä on helppo ja vaivaton toteuttaa. Saneerauskohteessa on selvitettävä, miten lattialämmityspiirit on toteutettu ja voidaanko kosteiden tilojen piirit erottaa omalle jakotukilleen.
  2. Piirien toiminnan esto termostaatilla tai releohjauksella.Jos kosteiden tilojen lattialämmityspiirit ovat samalla jakotukilla viilennettävien alueiden kanssa eikä niitä voida eriyttää omalle jakotukilleen, niiden toiminta voidaan estää lattialämmitystermostaatilla tai releohjauksella. Tällöin kosteisiin tiloihin ei mene viilennysvettä viilennyskaudella lainkaan.

Lisätietoa teknisistä ratkaisuista ja kytkentäohjeista löytyy LAVI COOL -asennusoppaasta ja lattiaviilennyksen ohjausoppaasta.

 

Mitä tarkoittaa vapaajäähdytys?

Vapaajäähdytyksellä tarkoitetaan maalämpökaivosta saatavan ilmaisen maakylmän hyödyntämistä. LAVI COOL siirtää maakylmää laitteen sisällä olevien pumppujen ja vaihtimen avulla ja muuttaa lattialämmitysjärjestelmän lattiaviilennysjärjestelmäksi. Koko järjestelmä toimii tällöin vapaajäähdytysperiaatteella: kylmäenergian tuottamiseen ei tarvita sähköä, vaan energia saadaan maalämpökaivosta ilmaiseksi.

 

Miten maalämpökaivo vaikuttaa lattiaviilennyksestä saatavaan viilennystehoon?

LAVI COOL -laitteesta saatavaan tehoon vaikuttaa maalämpökaivon syvyys. Oleellinen merkitys on myös sillä, mistä kohdasta alkaen maalämpöputket ovat kaivossa veden tai täyteaineen ympäröimät. Tyhjässä kaivossa ilman ympäröimät putket eivät kuulu kaivon tehokkaaseen osuuteen, kun kaivoa mitoitetaan lämmitykseen tai viilennykseen.

Tavallinen maalämpökaivo tuottaa vapaajäähdytyksessä viilennystehoa noin 10–30 W/m. Mitä parempi kaivon lämmönsiirtokyky on, sitä enemmän vapaajäähdytystehoa siitä saadaan. Esimerkiksi 200 metrin syvyisestä kaivosta saadaan näin ollen 2–6 kW:n viilennysteho.

Vapaajäähdytystehoon vaikuttaa oleellisesti myös kaivon lämpötila kesällä viilennyskauden aikana. Kuumina kesäpäivinä kaivoon syötetään 20-asteista lämmennyttä maalämpöliuosta, jolloin kaivo lämpenee nopeasti ja siitä ulos tulevan liuoksen lämpötila on jopa 15 asteista. Lattiaviilennys toimii korkeammalla lämpötilalla (18–20 °C) kuin ilmajäähdytykseen tarkoitetut konvektorit (8–12 °C). Siksi se pystyy tuottamaan viilennystehoa jopa 15-asteiseksi lämmenneestä kaivosta, toisin kuin ilmajäähdytystä käyttävät puhaltimet.

 

Miten lattiaviilennys eroaa ilmalämpöpumpulla tehtävästä viilennyksestä?

Lattiaviilennyksen teho perustuu suureen lattiapinta-alaan, jota voidaan hyödyntää viilennyksessä kokonaisuudessaan. Rakennukseen tulevat ylilämpökuormat, kuten auringon lämpösäteily, siirtyvät kesäaikana rakenteisiin, lämmittävät niitä ja nostavat sisälämpötilaa. Lattiaviilennyksessä lattialämmitysputkisto muunnetaan kesäksi viemään tämä lämpökuorma pois lattiarakenteesta maalämpökaivoon, jolloin sisälämpötilat pysyvät miellyttävinä. Ratkaisu on tehokas, koska viilennys kattaa kaikki tilat, joihin lattialämmitysputket on asennettu.

Ilmalämpöpumpulla sisäilman ylilämpöä torjutaan jäähdyttämällä huoneilmaa. Viilennys keskittyy pääsääntöisesti tilaan, johon sisäyksikkö on asennettu, joten sisäyksikön sijoittelulla on merkitystä, jos viileää ilmaa halutaan jakaa myös muihin tiloihin.

Merkittävin ero on siinä, miltä viilennys tuntuu viilennettävässä tilassa. Lattiaviilennyksellä sisälämpötila pysyy pitkällä aikavälillä tasaisesti tavoitelämpötilassa, kun ylilämpö viedään pois pienellä energiakustannuksella. Ilmalämpöpumpulla viilennetään enemmän hetkelliseen tarpeeseen ja suuremmalla energiankulutuksella. Ilmalämpöpumppu tuo voimakkaamman kylmän tunteen huoneeseen, jossa sisäyksikkö on, kun taas lattiaviilennyksessä tavoitteena on vedoton viilennys, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän ilmankiertoa. Kumpi on parempi, riippuu henkilökohtaisesta mieltymyksestä.

Myös energiankulutuksessa on merkittäviä eroja, jos ilmalämpöpumppua käytetään jatkuvasti kesäisin viilennykseen. Ilmalämpöpumppu tuottaa kylmää kompressorilla, joka vaatii sähköä. Kylmäenergian tuottaminen kuluttaa siis energiaa, ja se näkyy sähkölaskussa.

Lue lisää eroista blogistamme: Ilmalämpöpumppu vai lattiaviilennys

 

Miten paljon viilennystehoa saadaan lattiaviilennyksestä?

Omakotitaloihin suunnatun LAVI COOL 6 kW -laitteen nimellisteho on 6 kW eli 6 000 W. Lattiaviilennystä voidaan tuottaa 18 °C:n syöttövesilämpötilalla kaikkiin tiloihin, jotka halutaan viilentää lattialämmitysjärjestelmän avulla.

Lämmityksen ehdoilla suunniteltu lattialämmitysjärjestelmä tuottaa tavallisesti 15–30 W/m² viilennystehoa. Lopullinen kokonaisteho riippuu lattialämmitysjärjestelmän putkijaosta (asennusvälistä) ja putkikoosta. Teho kasvaa, jos lattiapinta on suorassa auringonsäteilyssä.

Esimerkiksi omakotitalossa lattialämmitys voi olla toteutettu 300 mm:n putkijaolla ja 20 mm:n putkella betonilattiavaluun asennettuna, ja lattian pintamateriaalina voi olla noin 15 mm:n paksuinen parketti polyeteenikalvon päällä. Tällaisesta järjestelmästä saadaan 18 W/m² viilennystehoa, jolloin 6 kW:n LAVI COOL -laite riittää viilentämään noin 330 m² lattiapinta-alaa.

Lisätietoa eri lattiarakenteiden viilennystehoista löytyy lattiaviilennysoppaasta.

 

Vaikuttaako lattian pintamateriaali lattiaviilennystehoon?

Lattian pintamateriaalilla on merkitystä sekä lattialämmityksen että lattiaviilennyksen tehoon. Esimerkiksi laastilla suoraan betonilattiaan kiinnitetyt laattapinnat johtavat lämpöä ja viileää tehokkaasti, joten ne voivat tuntua kylmiltä viilennyksen aikana ja kuumilta lämmityksen aikana. Lattian päälle asennettavat uivat parkettilattiat sen sijaan eristävät ja hidastavat lämmönsiirtymistä sekä lämmityksessä että viilennyksessä, jolloin lattian lämpötilan muutos ei tunnu yhtä selvästi. Mitä nopeampaa lämmönsiirtyminen on, sitä enemmän tehoa lattiarakenteesta saadaan.

Lisätietoa eri lattiaviilennystehoista ja pintamateriaalien vaikutuksesta löytyy lattiaviilennysoppaasta.

 

Miten lattiaviilennys vaikuttaa huoneiston suhteelliseen kosteuteen ja siihen sitoutuneeseen vesihöyryn määrään?

Tarkastellaan tilannetta, jossa huoneiston lämpötilaan ja suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa ainoastaan ulkoilman lämpötila.

Kun ulkolämpötila on 28 °C ja ilman suhteellinen kosteus 60 %, ulkoilmassa on vesihöyryä 16,2 g/m³. Jos lattiaviilennys on samaan aikaan käytössä ja sisälämpötila on 24 °C, huoneilmassa on sama määrä vesihöyryä (16,2 g/m³), mutta suhteellinen kosteus on 75,7 %.

Vesihöyrypitoisuuteen ei vaikuta se, pidetäänkö parvekkeenovia tai ikkunoita auki vai kiinni, koska ulkoa tulee jatkuvasti ilmaa ja kosteutta huoneistoon ilmanvaihdon ja ilmavuotojen kautta. Koneellinen ilmanvaihto voi vähentää vesihöyrypitoisuutta hieman, mutta ilmaan sitoutuneen kosteuden määrä ei muutu sen ansiosta merkittävästi.

 

Mitä tarkoitetaan ilman suhteellisella kosteudella (%)?

Suhteellinen ilmankosteus (%) kertoo, kuinka suuren osan ilmassa oleva vesihöyry on kyseisen lämpötilan enimmäiskapasiteetista eli kyllästyskosteudesta.

Talvella ulkoilman suhteellinen kosteus on korkeampi, usein 80–90 %. Kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä, joten jo pieni vesihöyrymäärä nostaa suhteellisen kosteuden korkeaksi.

Kesällä ulkoilman suhteellinen kosteus on keskimäärin alhaisempi, noin 50–70 %, ja se vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Päivällä ilma lämpenee ja suhteellinen kosteus laskee, kun taas yöllä ilman jäähtyessä se nousee.

 

Mitä tarkoitetaan ilmaan sitoutuneella vesihöyryllä (g/m³)?

Ilman todellinen eli absoluuttinen vesihöyrypitoisuus (grammaa kuutiometrissä) kertoo, kuinka paljon vesihöyryä ilmakuutiossa on painona mitattuna. Pitoisuus riippuu suoraan ilman lämpötilasta: lämmin ilma pystyy sitomaan huomattavasti enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma.

Suomessa vesihöyryn määrää voidaan tarkastella eri vuodenaikojen kautta:

  • Talvi: Pakkasella ilmassa on todellisuudessa hyvin vähän vesihöyryä. Esimerkiksi 0 °C:n ilmassa vesihöyryä voi olla enimmillään noin 5 g/m³, ja kovilla pakkasilla määrä putoaa reilusti alle yhden gramman.
  • Kesä: Hellepäivänä ilmassa voi olla paljon enemmän vesihöyryä. Jos lämpötila on +25 °C, ilmaan mahtuu enimmillään noin 23 g/m³ vesihöyryä. Kun ilman absoluuttinen kosteus on korkea, ihon hikoilu ei haihdu tehokkaasti, ja siksi ilma tuntuu hiostavalta. Tunne korostuu erityisesti silloin, kun myös suhteellinen kosteus on korkea.

 

Miten suhteellinen kosteus ja vesihöyry vaikuttavat sisäilmaan asumisessa?

Ulkoilman fysiikka selittää myös Suomen asuntojen sisäilman vaihtelun. Kun talvella kylmä ulkoilma, jossa on erittäin vähän absoluuttista kosteutta, tuodaan sisälle ja lämmitetään noin +20 °C:seen, sen suhteellinen kosteus laskee voimakkaasti. Siksi kotien sisäilma on Suomessa talvella erittäin kuivaa, usein 20–40 %.

Kesällä tilanne on toinen. Kun huoneisto on ulkoilmaa lämpimämpi ja sitä tuuletetaan ikkunoiden ja ilmanvaihdon kautta, sisäilman vesihöyrypitoisuus asettuu lähelle ulkoilman tasoa. Tuuletuksen jälkeen sisäilman suhteellinen kosteus on tyypillisesti 50–70 %, kun sisälämpötila on lähellä ulkolämpötilaa. Jos huoneisto pysyy tuuletuksesta huolimatta ulkoilmaa lämpimämpänä, sisäilman suhteellinen kosteus jää ulkoilmaa alhaisemmaksi, koska sama vesihöyrymäärä on lämpimämmässä ilmassa.

Suhteellinen kosteus ja vesihöyryn määrä eri lämpötiloissa

Suhteellinen kosteus Vesihöyry 24 °C:ssa Vesihöyry 26 °C:ssa Vesihöyry 32 °C:ssa
100 % 21,8 g/m³ * 24,4 g/m³ * 33,8 g/m³ *
60 % 13,05 g/m³ ** 14,6 g/m³ ** 20,3 g/m³ **
40 % 8,7 g/m³ *** 9,8 g/m³ *** 13,5 g/m³ ***

* Ilma on täysin kyllästynyttä. Jos lämpötila laskee, ylimääräinen kosteus tiivistyy sumuksi tai kasteeksi.
** Tyypillinen, miellyttävä kesäilman tai sisäilman kosteus.
*** Kuivahko sisäilma.

 

Miten kastepiste ja kondenssi huomioidaan lattiaviilennyksen käytössä?

Lattiaviilennyksen lähtökohta on, ettei kondenssiriskiä tai kastepistettä tarvitse erikseen huomioida, kun viilennetään lämpötiloilla, joissa riskiä ei ole. Lattiaviilennyksessä suositellaan käytettäväksi lattiaan ajettavan syöttöveden alimpana lämpötilana 18 °C:ta. Mitoituksessa lattiasta palaavan veden keskilämpötila on tällöin noin 20 °C, joten järjestelmä toimii korkeammalla lämpötilalla kuin Suomessa kastepisteen muodostumiselle kriittinen lämpötila. Lisätietoa löytyy lattiaviilennysoppaasta.

Lattiaviilennykseen liitetään toisinaan pelko siitä, että lattiarakenne alkaa kondensoida vettä, jos se jäähtyy liian kylmäksi. Kondenssiriski on asianmukaisella laitteistolla ja oikein toteutetulla huoneohjauksella käytännössä olematon. Huonetermostaatit sulkevat toimilaitteet, jos huonetila viilenee liikaa, ja estävät näin kylmän veden syötön lattiapiireihin. Suhteellisen kosteuden anturi puolestaan estää viilennyksen, jos kosteudelle asetettu raja-arvo ylittyy.

 

Miten lattiaviilennyksessä huomioidaan mahdollinen riski kastepisteen muodostumiselle?

Vaikka lattiaan ajettavan syöttöveden lämpötila pidetään lattiaviilennyksessä vähintään 18 °C:ssa, kosteuden tiivistymisen riski voi toteutua vikatilanteessa, jossa jokin järjestelmän osa ei toimi oikein tai on vioittunut. Siksi järjestelmään on suositeltavaa asentaa suhteellisen kosteuden anturi.

Anturin voi toteuttaa kolmella eri tavalla:

  1. LAVI COOL -laitteeseen liitettävä huoneanturi.Laitteeseen voidaan liittää erillinen suhteellisen kosteuden huoneanturi, joka asennetaan viilennettävään tilaan. Kun anturiin asetettu raja-arvo, esimerkiksi 90 %, ylittyy, LAVI COOL -laite sammuttaa viilennystoiminnon automaattisesti.
  2. Jakotukin anturi.Lattialämmityksen keskusyksikön läheisyyteen voidaan liittää erillinen suhteellisen kosteuden anturi tai kastepisteanturi suoraan jakotukkiin. Kun anturin mittaama arvo ylittää asetetun raja-arvon, anturi sulkee jakotukin toimilaitteet.
  3. Kosteutta mittaavat huonetermostaatit.Lattialämmitysjärjestelmään voidaan hankkia myös erillinen säätöjärjestelmä, jonka huonetermostaateissa on sisäänrakennettu suhteellisen kosteuden mittaus. Tällöin termostaattiin liitetyt toimilaitteet sulkeutuvat, kun termostaatti mittaa raja-arvon ylityksen.

 

 

Miten lattiaviilennyksen ohjausjärjestelmä eroaa lattialämmityksen tavallisesta ohjausjärjestelmästä?

Lattialämmityksessä yleisimmät ohjausjärjestelmät ovat 230 V:n tai 24 V:n langallisia termostaattiohjattuja järjestelmiä. Niissä termostaatit katkaisevat jännitteen lattialämmitysjakotukin toimilaitteilta, kun huonelämpötila ylittyy. Toimilaitteet sulkeutuvat ja estävät lämmitysveden kierron lattialämmitysputkistossa. Järjestelmien ero on ohjausjännite, minkä vuoksi termostaattien johdotuksissa voi olla eroja kaapeleiden ja johtojen paksuudessa.

Jakotukeilta kannattaa lisäksi tarkistaa, onko kohteeseen ylipäätään asennettu ja kytketty toimilaitteita tai termostaatteja. Etenkin vanhemmissa omakotitaloissa termostaatit ovat saattaneet jäädä asentamatta, tai ohjaus on toteutettu mahdollisimman kevyesti niin, että yksi termostaatti ohjaa vain muutamaa putkipiiriä ja muut piirit kiertävät vapaasti. Tällaisissa kohteissa lämmityksen ja viilennyksen ohjaukseen on suositeltavaa käyttää langattomia termostaatteja.

Lattiaviilennyksessä termostaattien on kummassakin järjestelmätyypissä osattava lämmityskäskyn lisäksi avata toimilaitteet myös ylilämpötilanteessa, jotta viilennysvesi pääsee kiertämään lattialämmityspiireissä. Lisäksi viilennysveden pääsy piireihin on estettävä, kun viilennystä ei haluta käyttää. Jos termostaattiohjattavien tilojen jakotukeilta puuttuu tarvittavia toimilaitteita, ne on lisättävä.

Ohjaus voidaan toteuttaa usealla tavalla:

  • vaihtamalla lämmitys- ja viilennystilaa manuaalisesti termostaatilta
  • kytkemällä LAVI COOL -laitteen ohjaussignaali lattialämmityksen ohjausyksiköihin joko langallisesti tai langattomasti
  • käyttämällä mobiilisovellusta, jos termostaatit tukevat internetyhteyttä.

Lisätietoa teknisistä ratkaisuista ja kytkentäohjeista löytyy LAVI COOL -asennusoppaasta ja lattiaviilennyksen ohjausoppaasta.

 

Haluan enemmän tehoa lattiaviilennyksestä. Miten se on tehtävissä?

Lattiaviilennyksen tehoa rajoittaa ensisijaisesti lattialämmityksen suunnittelu ja toteutus. Kun putkijako muutetaan k/k 300 -jaosta k/k 200 -jakoon, lattiasta saatava viilennysteho kasvaa noin 15–20 % ilman muutosta syöttöveden lämpötilaan. Myös putkipiirien hydraulisessa suunnittelussa lattialämmityksen mitoitus suositellaan tehtäväksi viilennyksen perusteella. Mitoituksessa suositellaan tällöin käytettäväksi 3 °C:n lämpötilaeroa (Δt) meno- ja paluuveden välillä.

Lisätietoa eri lattiarakenteiden tehoista löytyy lattiaviilennysoppaasta.

 

Voinko säätää lattiaviilennyksen syöttöveden lämpötilan alle 18 °C:n saadakseni lisää tehoa?

Jos lattialämmityksen toteutukseen ei voida enää vaikuttaa, viimeinen keino on selvittää, voidaanko lattiaviilennykseen ajaa alle 18 °C:n vettä. Yhden asteen alennus lisää tehoa noin 2,5 W/m². Syöttöveden lämpötilaa ei kuitenkaan suositella laskettavaksi alle 16 °C:n missään tapauksessa. Lämpötilaan vaikuttaa myös maalämpökaivon mitoitus, joten alle 18 °C:n vesi ei välttämättä ole edes mahdollista. Tehoa rajoittaa lisäksi lattian pintamateriaali: esimerkiksi kokolattiamatot eristävät ja hidastavat lämmönsiirtoa huoneilmaan, jolloin viilennysteho pienenee.

Huomioitavaa, kun syöttövettä lasketaan alle 18 °C:n:

  1. Muoviputket eivät kondensoi kuten metalliputket, joten betonivaluun asennetut syöttörungot ja lattialämmitysputket eivät aiheuta pintakosteuden riskiä samalla tavalla kuin sinkityt teräs- tai kupariputket. Muoviputkistoissakaan ei saa olla rakenteiden sisään jääviä metalliliitoksia. Jos syöttörungot ovat metallia, tulee selvittää, onko ne eristetty, ja tarvittaessa ne on pystyttävä eristämään. Myös pintavetona asennetut muoviputket (esim. komposiitti- ja PEX-putket) kannattaa eristää kondensoitumisen ja lämpöhäviöiden minimoimiseksi.
  2. Kastepiste muodostuu yleensä ensimmäisenä jakotukilla, sillä viilennysvesi ei aina pääse kiertämään lattiapiireihin ja jakotukin pinnat jäähtyvät. Jakotukit tulisi siksi eristää tai valita muovisina. Jakotukkikaapin tai -tilan tulee lisäksi olla vuotosuojattu, ja mahdollinen vuotovesi olisi hyvä johtaa tilaan, jossa on lattiakaivo. Muuten jakotukki tulisi sijoittaa tilaan, missä mahdollinen vuotovesi voidaan havaita selvästi.
  3. Alle 18 °C:n veden käyttö edellyttää varautumista korkeampaan suhteelliseen kosteuteen, joten vesihöyryn määrän alentamista on suositeltavaa suunnitella. Lue lisää kysymyksestä Voinko vähentää huoneilmaan sitoutuneen vesihöyryn määrää?
  4. Suhteellisen kosteuden antureilla voidaan seurata ja valvoa kosteutta riskien välttämiseksi. Lue lisää kysymyksestä Miten lattiaviilennyksessä huomioidaan mahdollinen riski kastepisteen muodostumiselle?

 

Voinko vähentää huoneilmaan sitoutuneen vesihöyryn määrää?

Huoneilman vesihöyrypitoisuutta voidaan alentaa ja asumisviihtyisyyttä parantaa usealla tavalla.

  1. Kanavapatteri tuloilmakanavassa.Tuloilmakanavaan asennettavan kanavapatterin vaihdin kytketään LAVI COOL -laitteen liuoskiertoon. Näin ilmanvaihtokoneelle tulevan ilman lämpötilaa voidaan laskea ja sisään tulevan ilman kosteutta vähentää kuivattamalla ilma patterilla. Kanavapatteria ei saa käyttää tuloilman lämmitykseen talvella jäätymisriskin vuoksi. Jos patteria halutaan käyttää myös talviaikaiseen esilämmitykseen, sen liuoskierto tulee toteuttaa erillisenä kiertona omalla kiertovesipumpullaan. Tarkemmat ohjeet saa laitevalmistajalta.
  2. Ilmankuivain tai ilmalämpöpumppu.Huoneistoon asennettavalla ilmankuivaimella tai ilmalämpöpumpulla sisäilman kosteutta voidaan alentaa. Laitteita saa vähittäismyymälöistä.
  3. Puhallinkonvektorit tai kattokonvektorit.Viilennysjärjestelmään liitettävien puhallin- tai kattokonvektorien kautta ilmaa kierrätetään, viilennetään ja kuivataan. Ilmajäähdytyksessä maakylmän ongelmana on kuitenkin maalämpökaivon riittämätön teho. Kaivoa mitoitettaessa on aina huomioitava, että ilmajäähdytys vaatii noin 8–12 °C:n lämpötilat. Viilennyskaudella maalämpökaivo lämpenee nopeasti, koska sen lämmönsiirtokyky ei riitä siirtämään lämpöä maaperään tehokkaasti niin pienellä lämpötilaerolla.